nIceventures Map

maanantai 8. toukokuuta 2017

Instagram

nIceventuresin blogikirjoittelut on hyytyneet ainakin toistaiseksi,
uusia kuvia löytyy instasta nimellä niceventures :)

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Nomad-elämän jälkihuuruissa

14.4.2015 Se sitten tapahtui. Palasin lähes neljän vuoden reissaamisen jälkeen takaisin Suomeen. Toki olen tässä välillä käynyt Suomessa muutaman kuukauden mittaisilla visiiteillä, mutta tällä kertaa ei ole uutta matkasuunnitelmaa.
Pitäisi jäädä Suomeen.
Siis hankkia asunto ja "oikea" työ. Työ.
Häh?

Huhtikuista Suomeenpaluuta edelsi seitsemän kiireistä viikkoa Uudessa-Seelannissa, sekä sitä ennen pari itkunsekaista viikkoa Queenslandissa. Kiitokset vielä Elina, Mika ja Anna - en tiedä mitä olisin tehnyt ilman teidän vieraanvaraisuutta, apua ja tukea ♥


Australian taakse jättäminen tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta, vaikkei se vielä alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunutkaan. 
Seurasin sydäntäni Tasmaniaan, mutta aina ei mene niinkuin Strömsössä...eikä siitä sen enempää.

Hervey Bay näytti edelleen tutulta
4WD ajelulla jossain Rainbow Beachin ympäristössä
Majapaikkamme Rainbow Beachilla

Cyclone Marcia päätti vaikeuttaa pääsyämme Brisbaneen 22.2.2015.
River Mary tulvi yli äyräidensä ja katkaisi Bruce Hwayn Gympiessä.
 

Uudessa-Seelannissa menin suoraan samaan tuttuun paikkaan Waitomoon, eli Altura Parkiin. Viimeisin vuoden aikana Alturan tila on tuplannut kokonsa ja muutettu dry stock farmista maitotilaksi. Tilan infrastruktuuri olikin muuttunut melkoisesti ja porukalla oli pitänyt kiirettä toden teolla.

Etualalla maansiirtokoneet edelleen hommissa.
Lieteallas, milkshed ja "highwayt" ovat kaikki uutta, ja kuvassa näkyy vain pieni osa farmia.
Keskellä olevien puiden vasemmalta puolelta pilkistää kotitalo :)

Pssst.Kaikki kuvat saa isommaksi klikkaamalla ;)
Ajoitukseni osui aivan nappiin, sillä Katie ja Hayden olisivat olleet pulassa ilman saapumistani. Season from hell oli jo vaatimassa verojaan kyseisestä pariskunnasta, ja huono tuuri tuntui jatkuvan viikosta toiseen. Juuri ennen saapumistani oli tilan ainoa työntekijä ollut viikon sairaslomalla, Haydeniltä oli murtunut kolme kylkiluuta ja heidän ainoa wwoofer oli lähtemässä pois. Ja tuolla hetkellä tilalla oli noin 650 lypsettävää lehmää, joista osa lypsettiin kahdesti päivässä. Ja lehmät kävelivät pisimmillään yli neljä kilometriä suuntaansa päästäkseen milk shedille. Ei siis mitään ihan nopeata ja kevyttä hommaa, ja lisäksi vielä kaikki muut tilan työt ja kotieläintarhan eläimet sekä hevoset hoidettavana ja ruokittavana...

Lehmiä odottelemassa lypsettäväksi pääsyä,
lypsämisestä kuivattuja lehmiä ja ryhmäkuva round yardilta :)
Ongelmallista tilannetta ei auttanut se, että farmille saapui muistaakseni kuusi siviiliasuista poliisia etsimään ja kyselemään juurikin tämän tilan ainoan työntekijän perään. Poliisihelikopterin pörrätessä farmin yllä oli fiilis kuin jossain isommassakin Hollywood-leffassa. Yksityiskohtiin menemättä lienee selvää, että kyseinen työntekijä sai siis lähteä, ja työtaakka meillä senkuin lisääntyi...

Katie mönkijällä ja Hayden prätkällä siirtämässä lehmiä
Alpakat riviin järjesty!
Farmin uusin lemmikki, Mr.Socks tutkii hoodejaan 
Perussettiä, traktorin kyydissä nostamaan/ruokkimaan/juottamaan/hieromaan
jalkansa loukannutta lehmää
#Unelmaduunii, p*skan pesua betonilta :D 
Iki-ihana Flo ja Mr.Socks chillaa 

Ammut lounastauolla
Käytiin Waitomon "kylällä" maaseutupäivillä ja nähtiin kirvesmiesten nopeuskisa
Katie ja Hayden elementissään :D
Jokapäiväisestä uupumuksesta ja takaiskuista huolimatta me kuitenkin selviydyttiin, lähinnä huumorin voimalla kai. Ollaan onneksi kaikki kolme yhtä umpihulluja, joten ymmärretään toisiamme :D
Alturaan on aina yhtä ihana tulla, se on todellakin home away from home ♥



Pääsiäisen tienoilla poikkesin vielä Galateassa, reilun parinsadan kilsan päässä Waitomosta. Kävin moikkaamassa Lindaa ja tyttöjä, heidän luonaan olin wwooferina pari kertaa aiemmin Kaikourassa. Nyt perhe asuu kuitenkin uudessa paikassa, ja oli aivan ihana nähdä heitäkin.

Kuvankaunis Galatea
Aamuinen näkymä Galateassa

Pääsiäisenä bussimatka Cambridgesta Wellingtonin sujui mielenkiintoisissa merkeissä :D



Bessin kanssa biitsillä Nelsonissa :)
Viimeinen viikko seelannissa meni visiitillä Wellingtonissa, missä treffasin pitkästä aikaa Karoliinan ja kävin taas Weta Cavessa, tällä kertaa kävin myös workshop tourilla, mikä oli aivan mahtava! Käväisin myös leffateatterissa katsomassa Furious7. Ostin lipun Gold Loungeen, jossa istutaan nahkaisissa nojatuoleissa ja näytökseen voi tilata ruokaa ja juomaa.

Wellingtonista jatkoin matkaa lautalla eteläsaarelle, jossa suuntasin Nelsoniin morjestamaan Dunckleyn perhettä. Dunckleyt olivat myös muuttaneet täysin uuteen paikkaan - heillä olin wwooferina Dunedinissa, aivan eteläsaaren eteläosassa. Käytiin hevosten kanssa biitsillä, ihailtiin uutta tonttia ja parannettiin maailmaa muuten vaan.





Kaikenkaikkiaan Uuden-Seelannin viikot menivät jälleen aivan liian nopeasti - tuo maa on vienyt palasen sydäntäni ja tuntuu joka kerta toiselta kotimaalta. Australiassakin koin paljon hienoja hetkiä, mutta myös paljon niitä huonompiakin hetkiä. Se on hieno ja monipuolinen maa, monille varmasti unelmien täyttymys. Itselleni Uusi-Seelanti kuitenkin sopii lukuisista syistä paremmin, mutta molempiin tulen varmasti vielä palaamaan jonain päivänä.

Tällä hetkellä rinkka on varastoituna ja kaikki suunnitelmat on auki.
Blogin kirjoittelu on jo nytkin harventunut, mutta nyt on vuorossa määrittelemätön tauko...
Kesän loppuessa minun pitäisi sopeutua Suomen syksyyn ja suomalaiseen elämään,
wish me luck!


♥ -M-

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Heippahei 2014!

Taas vaihtui vuosi, aikamoisella pikavauhdilla tuntuu nämä vuodet nykyään menevän. Vuoteen 2014 mahtui taas paljon seikkailuja, uusia paikkoja ja tuttavuuksia, hassunhauskoja hetkiä ja myös niitä huonompiakin hetkiä.
Minun vuosi vaihtui tällä kertaa Tasmaniassa, mutta ennen tänne tuloa vietin kuukauden verran Melbournessa...

Lensin Melbourneen Brisbanesta 3.marraskuuta. Ranskalainen ystäväni Maxime (jonka kanssa oltiin farmilla töissä vuosi sitten) asuu Melbournessa kimppakämpässä ja lupautui majoittamaan minut kunnes löydän töitä/oman asunnon. Max olikin minua vastassa kun tulin lentokentältä. 

Maxin kämppiksinä oli kolme muuta ranskalaista, Brice, Chloé ja Calypso sekä aussimies Neil. Kun saavuttiin ekana iltana talolle, koki meikämandoliino taas pienoisen shokin. Kun olin puoli vuotta asunut Suomessa ja viimeiset viikot suomalaisessa modernissa talossa Brisbanessa, oli ensi näkymä uudesta "kodistani" aika...öööh...järkyttävä :D 



Söpöjä, kalliita taloja Richmondissa
Talo sijaitsee hyvällä paikalla, Richmondin kalliilla alueella. Mutta. Se on varmasti rumin ja huonoimmassa kunnossa olevin talo sillä alueella. Edelliset vuokralaiset oli narkkareita ja bilehirmuja, olohuoneen seinillä oli maalauksia jotka hohtaa pimeässä kun katossa oleva ultraviolettivalo laitetaan päälle. Kokolattiamatto oli alkuperäinen, vessa oli takapihalla erillisessä rakennuksessa. Kylppärin muovimatto oli sanonut sopimuksen irti jo vuosia sitten, ja sen alla olikin melkoiset kasvustot ties mitä. Ranskalaisasukkaat tietenkin polttivat sisällä, eikä tunkkaisuutta auttanut elämää nähneet sohvaryhmät, jotka pojat oli löytäneet kadunvarresta...
Tässä näitä ihania seinämaalauksia:








Kuten niin monta kertaa aiemminkin, totuin uuteen majapaikkaani nopeasti. Asetuin taloksi Maxin huoneeseen, samalla vallaten suurinmman osan huoneen lattiapinta-alasta "pikkuruisen" laukkuni kanssa. Kaikki talon asukkaat osoittautui mukaviksi ihmisiksi ja yhteiselo sujui koko visiittini ajan mukavasti.


Melbourne Cup

Koko Australiassa oloni ajan olen halunnut päästä Melbourne Cuppiin. 
Kyseessä on siis yksi maailman suurimmista laukkakisoista, "The race that stops a nation". Flemingtonin laukkaradalla pidettävän Melbourne Cupin pääpalkinto vuonna 2014 oli noin $6,400,000, yleisöä oli paikalla noin 100,000 ja kisapäivä on yleinen vapaapäivä Victorian osavaltiossa. Tuo suurin laukkakisapäivä on osa viikon kestävää Melbourne Cup Carnivalia, johon kuuluu neljä kisapäivää. 
Vauhti on näillä kavereilla kova!



Pääpäivä olisi ollut heti Melbourneen saapumistani seuraavana päivänä tiistaina, joten päätinkin mennä kisoihin torstaina joka on Crown Oaks Day. Torstain kisapäivä on teemaltaan naisten päivä, lauantain Emirates Stakes Day taas on perhepäivä. Yleisesti laukkakisojen dresscode on juhlava ja naisilla on tapana käyttää mitä näyttävimpiä hattuja. Yksi suuri osa Melbourne Cup Carnivalia on laukkauran reunalla järjestettävä Fashion on the Fields-muotitapahtuma, johon halukkaat voi tutustua tästä linkistä.

Nämä sisarukset tekevät käsitöinä päähinetaideteoksensa joka vuosi
ja taatusti olivat ehkä kuvatuimpien kisavieraiden joukossa.
Toissavuonna heillä oli ollut päässään kristallikruunut(valaisimet) ja viime vuonna lintuhäkit. Tämän vuoden päähineiden tekoon meni kuulemma kolme tuntia...



Anyway, alunperin minun oli tarkoitus mennä Cuppiin Maxin kanssa, mutta viime hetkillä hän joutuikin torstaiksi töihin. Pyysinkin sitten mukaani ranskalaistyttö Calypson, jonka kanssa päädyttiinkin pitämään hauskaa koko kuuma päivä laukkaradalla ja kisojen loputtua jatkettiin vielä keskustaan.

Ensin käytiin Rooftop Barin kattoterassilla (Curtin House, 252 Swanston st), jossa Calypso oli käynyt kerran aiemmin. Tuurilla löydettiin oikeaan paikkaan, sinne johtavan oven ohi kävelee nimittäin tosi helposti. Kyseinen baari on visiitin arvoinen, ei ollenkaan hullumpaa siemailla kylmää juomaa 7.kerroksessa suurkaupungin valojen keskellä. Kattoterden jälkeen suunnattiin vielä Southbankiin ja siellä olevaan irkkubaari P.J.O'brien'siin.

Näkymää Southbankilta Casinon kupeesta


Muuta mukavaa Mellussa

Melbournessa ollessa tuli kierrettyä missä milloinkin, mutta koitan tässä kertoilla omasta mielestäni vierailun arvoiset paikat.



Southbank on nimensä mukaisesti Melbournea halkovan Yarra-joen eteläpuoli. Southbank on suuri kulttuuri ja viihdekeskittymä, sieltä löytyy mm. National Gallery of Victoria (NGV) ja massiivinen Crown Casino and Entertainment Complex sekä kymmeniä ravintoloita. Yhdellä joen ylittävällä kävelysillalla sijaitsee Ponyfish Island-ravintola, suosittelen vaikkapa käymään vain sillä kuuluisalla yhdellä.

Ponyfish islandilla Maxin kera :)


Fitzroy on yksi Melbournen kaupunginosa, pari kilometria CBD:n alueesta. Boheemi Fitzroy tunnetaan varsinkin pääkatu Brunswick Streetin putiikeista ja ravintoloista. Yksi suosituimmista ellei jopa suosituin on ravintola Naked for Satan. Paikka ei näytä kummoiselta katutasolla, mutta ravintolan perältä löytyy hissi jolla pääsee (yleensä jonottamalla) kattoterassille. Terassilla on lämpölamput, joten vaikka ilma olisi vähän viileähkökin kannattaa käydä tsekkaamassa sieltä avautuvat näköalat.



Näkymää Naked for Satanin kattoterdeltä
Fitzroyn alueella järjestetään myös erilaisia festivaaleja. Koska molemmat ollaan aiemmin asuttu Argentiinassa, käytiin Calypson kanssa tietty tsekkaamassa Hispanic Fiesta.

Hispanic Fiesta


Queen Victoria Market on yli sata vuotta toiminnassa ollut markkinapaikka. Sieltä löytyy ruokaa, hedelmiä, vaatteita, käsitöitä, matkamuistoja, krääsää, lisää ruokaa. Kesäaikaan keskiviikkoiltaisin on Wednesday Night Market, jolloin iltaviidestä eteenpäin paikalla on entistä enemmän etnisiä ruokakojuja ja musiikkia sekä alkoholitarjoilua. Paikka on niin täynnä porukkaa ettei visiitti kannata jos väkipaljous ahdistaa.

Street Art eli graffittikujat on yksi suosituimmista kuvauskohteista Mellussa. CBD:n alueella on lukuisi pikkukujia, jotka on täynnä toinen toistaan värikkäämpiä ja mielettömämpiä graffitteja. Kuuluisin taitaa olla Hosier Lane, kujien osoitteet löytyy googlettamalla tai vaikkapa tältä sivulta.


@ Hosier Lane











Ganesha - yksi kuvatuimmista graffiteista Hosier Lanella

Yksi taiteilja maalauspuuhissaan
Sofitelin hotellin vessasta avautuu upea (ja ilmainen!) näkymä kaupungin itäpuolelle.Yleinen vessa sijaitsee hotellin 35. kerroksessa eikä tarvitse olla hotellin asiakas päästäkseen sinne. Hotelli sijaitsee Collins streetillä ja sisälle pääsee kävelemään Collins Placelta, liukuportaat ylös, respan oikealla puolella on hissit vähän piilossa.

Näkymä Sofitelin vessasta :D
Abbotsford Convent on vanhassa luostarissa toimiva non-profit säätiö, jonka vuokralaisina on taiteilijoita, pienyrittäjiä, radioasema, gallerioita, ravintoloita jne. Eräänä aurinkoisena päivänä suuntasimme Maxin ja Calypson kanssa lounaalle Lentils as Anything-ravintolaan. Kyseessä on ravintola, jonka periaatteena on tarjota mahdollisimman luomua, gluteiinitonta vegaaniruokaa kaikille. Aterian hinta määräytyy omantunnon mukaan, parempituloiset kattaa vähävaraisten osuuden. Omasta mielestä ruoka oli ihan ok, mausteita ois saanut tosin käyttää edes vähän. Itse luostarimiljöö on kaunis, ja aurinkoisena päivänä puitten varjossa nurmikolla on ihmisen hyvä sulatella lounastaan...

Abbotsford Convent
St.Kilda on 6km Melbournen keskustasta sijaitseva kaupunginosa. St.Kildasta löytyy mm.Luna Park (huvipuisto), hiekkaranta, ravintoloita, kahviloita, puistoja, vanhoja rakennuksia... Itse kävin St.Kildassa harmikseni vain kerran, ja silloin oltiin biitsillä muutama tunti kunnes tuuli kääntyi jäätäväksi.


@ St.Kilda
Ranskalaiskämppisten mielestä St.Kildaa parempi biitsi löytyi muutamaa junapysäkkiä myöhempää Brighton Beachilta. Siellä käytiin aurinkoa palvomassa muutama kerta, mutta jostain syystä ei kertaakaan käyty katsomassa näitä kuuluisia värikkäitä bathing boxeja...

Shoppailusta kiinnostuneiden kannatta suunnata South Wharfille Direct Factory Outlettiin (DFO). Sieltä löytyy läjäpäin merkkiliikkeitä, joissa yleensä on hinnat edes hieman alemmat kuin normimyymälöissä.

Ratsupoliisit oli sankoin joukoin liikenteessä Melbourne Cupin aikaan
St.Patrick's Cathedral
Cook's Cottage @ Fitzroy Gardens
Flinder Street Stationin ratikkapysäkki tuli tutuksi
Kyytivaihtoehtoja normipäivänä :D

Ratikan kyydissä Richmondista kohti keskustaa